Oppimisen kehittäjä

Kehitys- ja tutkimusosaaminen on tärkeä työelämätaito uusia palveluita ideoitaessa ja toimintatapoja uudistettaessa. Kyse on uteliaasta asenteesta, avoimesta mielestä ja terveestä halusta kyseenalaistaa nykyisyys.

Omaa kehittäjäasennettani ruokkii kiinnostukseni oppimisen ja digitaalisuuden ilmiöitä kohtaan alati muuttuvassa maailmassa. Olen kiinnostunut oppimisen kehittämisestä musiikkialan koulutuksessa työelämän tarpeita vastaavasti. Taide- ja yritysmaailman positiivinen törmäyttäminen on mielestäni tervettä ja tarpeellista.

Digioppimisen kehittäminen musiikkikoulutuksessa

Työskentelen digioppimisen asiantuntijana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, jossa vastaan digitaalisen oppimisen kehittämisestä. Vedän Sibelius-Akatemian digitiimiä, joka toimii yhteistyössä oppilaitoksen johdon, opetus- ja tutkimushenkilöstön, opiskelijoiden, esitystekniikan, viestinnän, avoimen kampuksen ja tietohallinnon kanssa. Toiminnan ytimessä ovat pedagogisten tavoitteiden ja teknisten mahdollisuuksien yhdistäminen opiskelijalähtöisesti ja opettajien digiosaamisen kasvattaminen. Työni sisältää mm. projektien vetoa, potentiaalisten digiratkaisujen selvitystä, pilotointia, koulutusta ja käytäntöön soveltamista.

Vastaan myös kansainvälisestä etäopetustoiminnasta (Distance Learning), joka tarkoittaa reaaliaikaiseen ja teknisesti korkeatasoiseen videoyhteyteen perustuvaa vuorovaikutusta kahden tai useamman oppilaitoksen välillä. Toimin useiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten musiikkikorkeakoulujen kanssa toteuttaen mm. soitonopetuksen mestarikursseja. Teen tiivistä yhteistyötä esitystekniikan ja tapahtumatuotannon kanssa.

Soitonopiskelun verkkopalvelu Orfeuksen asiakaslähtöinen kehitystyö

Yritystoimintaani liittyvä kokeellinen Orfeus-verkkopalvelunkehittäminen osana kulttuurituottajan (ylempi AMK) opintojani tähtäsi laadukkaan soitonopiskelun mahdollistamiseen suomenkielisten videoiden avulla. Vuonna 2014 tehdyssä asiakaslähtöisessä pilottiprojektissa toteutettiin tällaisen palvelun beta-versio. Lisäksi selvitettiin, mitkä ovat videopohjaisen soitonopetuksen hyvät ja huonot puolet sekä miten verkkopalvelu rakennetaan käyttäjäystävälliseksi. Tavoitteena oli tuotteistaa pedagoginen palvelu helposti käytettäväksi kokonaisuudeksi. Pilotin aikana vertailtiin kotimaisia ja ulkomaisia pedagogisia verkkopalveluita.

Kehittämisen lähestymistapana oli palvelumuotoilu. Onnistunut pilottiprojekti tuotti erinomaisia käyttäjäehdotuksia palvelun mahdollista lanseerausta ajatellen. Saadut tulokset ovat myös yleisesti käyttökelpoisia suunniteltaessa musiikillisia video-oppisisältöjä verkkoympäristöihin.

Jatkuvan työelämäyhteyden merkitys musiikkiteknologin koulutuksessa

Toimiessani Koulutuskeskus Salpauksen musiikkiteknologian opettajana tutkin jatkuvan työelämäyhteyden merkitystä oppimisessa osana opettajakoulutustani. Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin opettajien käytännön työn kautta hankitun substanssiosaamisen vaikutuksia oppimistuloksiin toisen asteen musiikkiteknologikoulutuksessa, joka oli saanut opiskelijoiden ja opiskelemaan pyrkivien keskuudessa erinomaisen maineen. Opiskelijoiden valmistumis- ja työllistymisprosentit olivat poikkeuksellisen korkeita oppilaitoksen muihin opintolinjoihin verrattuna. Kuulun Salpauksen musiikkiteknologikoulutuksen vuonna 2001 käynnistäneeseen perustajaryhmään, ja toimin opettajana vuoteen 2012 saakka.

Tulokset osoittivat, että ns. yrittäjäopettajuus on ammatillisessa koulutuksessa merkittävässä asemassa tuloksellisen oppimisen mahdollistajana. Musiikkiteknologian opettajien vahva työelämäyhteys, pitkä käytännön kokemus ja aito halu hyvään opetukseen nykyaikaisin menetelmin toimivat yrittäjäopettajuuden kulmakivinä. Keskeisenä havaintona oli se, että opettajien muodollinen pätevyys ei yksinään takaa tuloksellista oppimista taiteellis-teknisellä alalla.